7-12. Paccanīyapaṭṭhānavaṇṇanā · 7-12. Paccanīyapaṭṭhāna解释
7-12. Paccanīyapaṭṭhānavaṇṇanā7—12. 逆发趣论注释
§1
1. Idāni kusalādīnaṃ padānaṃ paṭikkhepavasena dhammānaṃ paccanīyatāya laddhanāmaṃ paccanīyapaṭṭhānaṃ dassetuṃ nakusalaṃ dhammaṃ paṭicca nakusalo dhammo uppajjati hetupaccayātiādi āraddhaṃ. Tattha nakusalaṃ dhammaṃ paṭiccāti kusalassa paccayabhāvaṃ vāreti. Nakusalo dhammo uppajjatīti kusalassa uppattiṃ vāreti, tasmā ‘‘akusalābyākataṃ ekaṃ khandhaṃ paṭicca akusalābyākatā tayo khandhā cittasamuṭṭhānañca rūpa’’nti evamādinā nayenettha pañhaṃ vissajjitabbaṃ. Tasmiṃ tasmiṃ paccaye laddhagaṇanā pana pāḷiyaṃ vuttāyeva. Yepi vārā sadisavissajjanā, tepi tattheva dassitā. Tasmā sabbamettha heṭṭhā vuttanayānusārena pāḷiṃ upaparikkhitvā veditabbaṃ. Yathā cettha, evaṃ dukapaṭṭhāne, dukatikapaṭṭhāne, tikadukapaṭṭhāne tikatikapaṭṭhāne, dukadukapaṭṭhāne ca.
现在以对善法等诸法因不居入而所证明因缘、条件的有无及名称,为了说明宗旨,就从不善法依缘生起开始说起。其义即为:依赖不善法者排除善法,因为不善法妨碍善法的因缘成立;不善法生起则阻止善法生起。所以说『因不善法成就故,有不善波动的四蕴及心、色的现起』等,如此类推,若在此理中不能以此类证说解答时,则必须舍弃该问题。在每种因缘条件下,数得方法皆已以巴利文宣说,凡能舍弃之处亦已说明。因此,所有此说皆应循序依教誓言,审慎考察巴利文而知其义。正如此处,在二种拒绝、三种拒绝、五三种拒绝、三五种拒绝及二种二拒绝等条件中,均有详说。
Ettāvatā –
至此为止——
Tikañca paṭṭhānavaraṃ dukuttamaṃ,
三种拒绝中,上等是三重拒绝的最高种类,
Dukaṃ tikañceva tikaṃ dukañca;
对巴利文而言,三种皆是拒绝,二种亦是拒绝,
Tikaṃ tikañceva, dukaṃ dukañca,
三种则是三种,二种是二种,
Cha paccanīyamhi nayā sugambhīrāti. –
这六种拒绝的说明因理十分深奥。——
Aṭṭhakathāyaṃ vuttagāthāya dīpitā. Dhammapaccanīyapaṭṭhāne cha nayā niddiṭṭhā honti. Paccayavasena panettha ekekasmiṃ paṭṭhāne anulomādayo cattāro cattāro nayāti ekena pariyāyena catuvīsatinayapaṭimaṇḍitaṃ paccanīyapaṭṭhānaññeva veditabbaṃ.
注疏中的偈颂已经阐明完毕。在法的缘起领域中,六种因缘被呈现出来。依缘关系而言,此处在每一缘起境界中,顺序差别呈现四对四种因缘,以一种变相表达,即二十四种因缘彼此环环相扣的因缘领域,唯当明知此为缘起因缘的境界。
Paccanīyapaṭṭhānavaṇṇanā. · 逆发趣论注释。